Minulla oli murheellinen mieliala tiistaina, sitten tulee hoitoperheen pojalta viesti.

Tuletko meidän kanssa suppisretkelle ja nuotiolle huomena, aivan sydänalassa läikähti ihanaa saan hauskaa seuraa metsään.

Keskiviikkona puolenpäivän aikaan äiti ja lapset tuli pihaan ja lähdemme käveleen metsään. Suppiksia löytyi ämpärillinen ja nuotiopaikka kallion toiselta puolelta. Poika 11v pyysin syttyttään tulet, hyvin onnistui kun oli ottanut kotoa pari tervas klapia mukaan ja Rosellin komian puukon, se herrättikin pojassa kunnioitusta. Opetin tunnistaan haistamalla tervaspuun, niin omilla retkillään saa helpostu nuotiot syttymään. Retki oli todella hauska ja minultakin häipyi murhe mieli sinne metsään.

Yöllä sitten alkoi kirvelleen kurkku ja itsepintaiset yskitys puuskat, samoin jos puhun puhelimeen pitään niin samainen itsepintainen yksitys kohtaus iskee, sitä on nyt jatkunut siitä asti. Tulin siihen johtopäätökseen että maastossa on jotain sammalten alle mikä saa oireet esille aina kun käyn metsässä, siis olisinko allerkinen metsälle.