Hyvin joulu kuitenkin toisellaisesta lähestymisestä huolimmatta sujui. Rosolli jäi pilkkomatta ja pöytäliina silittämättä sauna lämmittämättä, mutta net korjattiin tuleville juhlapäiville. Tärkeintä että kaikki päästiin yhteen ehjänä, rauhallista lenkkiä, saunaa, yhdessä oloa saimme äidin kanssa viettää. Äiti kulkee uuden polvinivelen kanssa yllättävän hyvin 87v, me ollaan vain turhan varovaisia.

Seniori puhelin ostettiin äidille, oli kiva kuunnella sohvalle kun he opiskelee keittiönpöydän äärellä, poika opastaa rauhallisesti ja äiti oppii uudeen tekniikkaa. Idea saatiin synttärijuhlilla, äiti tihrustaa puhelimen näyttöä joka oli kulunut ja pieni, kotona sanoin murulle että äidille pitää hankkia ensimmäinen senoripuhelin. Oppivainen hän oli ainakin soittamaan, lähetellään viestejä kovasti perään, siinä oppii viestittelyn uudella laitteella.

Kolme yötä saatiin äiti pysyyn täällä, tavallisesti kaksi. Iltapäivällä saapui miniä tuomaan tyttöstä mummulaan, valmistin heille poronkäristyksen muusilla.

Se on tulevaa tarinaa mitä tehtiin tytön kanssa.