Taas kerran vietimme akkaterapia päivää. Kirpparilla tavattiin ja siitä mentiin syömään, siitä lähtiessä ihmettelin miksi minun piti ajaa ensimäisenä. Mennään yhden neljästä ystävän asunolle ja totean että talossa tehdään remonttia, tullaan sisälle asuntoon mikä on tyhjä vain kaksi tuolia, no minä ihmettemään missä kaikki sinun huonekalut on ja mihin olet ne sannut mahtumaan. Toiset katselee minun ihmettelyäni ja lopulta selvii että asukas on muuttanut kokonaan pois tästä asunnosta, he kertoo että hän on ostanut uuden asunnon ja yksi naisista lisää että syömässä meinas häneltä lipsahtaa muuttaja ystävän asia. Lähdetään uutta asuntoa katsomaan, minä oli olin nauruun herpaantua täysin kierreportaita alas mennessä.

Perillä uudessa oli täysin kalustettu asunto ja keskellä kaupunkia niin ettei keskemmälle voi enään mennä, hissi mihin tulevaisuudessa mahtuu rollattori (mitattu) jos sellaisen joskus joutuu turvautuun, kaupungin vanhimpia liikerrostaloja vuodelta 1946. Emäntä aikoo asua siinä hamaan vanhuuteen asti ja pitkä ikä voikin olla edessä kun suvussa on 120 vuotias vanhin poistunut ja lähellä 100 on muitakin tätejä.

Päivä oli hauska naurua iltaan asti, ilta oli yöksi kääntymässä kun kotiin saavuin väsyneenä mutta onnellisena hauskasta päivästä.

Onneksi tulin eilen illalla kun yöllä oli satanut paljon lunta ja kakosella olis ollut paljon työliikenne aamusta.

Ossille%20tulijaisia%20Forsasta..jpg

Muru sai kuparipannun kirppari löytönä, tykkäs kovin lahjastaan heti tarkisti tinaukset vaikka ei siinä mitään tulla keittään.

Yllätys oli kyllä parta koko päivää ja ystävänpäivä kortin teksiti.

Olet hauskempi kuin tynnyrillinen apinoita.

Luettuani teksitin purkahdin taas nauruun ja otin lauseen positiivisena kehuna, antaja sanoikin että uskalsi sen minun korttiini liimata kun tunsi ja tiesi miten reakoin siihen naurulla.