Oli aivan toisenlainen kuin olin ajatellut vuosia sitten äitienpäiväni mummuna olevan. Nyt lasteni haudalla käydessäni muistelin miten lapset toi valkovuokkoja äitienpäivän aamuna, valkovuokkoja kasvoi meidän tontilla valkoisenan ja joka vuosi niitä pienet kädet täynnään minulle tuotiin.

Haudoilla käynnin yhteydessä kävin tädillä / kasvatus äitidillä, menin sattumalta sopivaan aikaan. Sisälle mennessä tunsin nenääni kirpeän käryn, täti sanoi että laittoi kalan uuniin, menin katsoon mikä lämpötila siellä on kun käry on outo, höh täti oli laittanut lohen muovikääreen kanssa uuniin. Äkkiä pelastaan kalan päältä muovia pois, onneksi ei ollut vielä kauan uunissa niin siitä saatiin 7 hegelle hyvä ruokaa perunan ja lisukkeiden kassa.

Hänellä on alkanut dementia, mutta kuitenkaan hän ei ole unohtanut sitä että lapsille tehdään ruokaa kun tulevat, minä sen sitten valmistin loppuun. Samalla tein siivousta keittössä ja tytär kylpyhuoneessa, siivouskin hänellä on jo huonolla tasolla. Pojalle mentiin kakkukahville pappilaan, hän osti vanhan pappilan perheelleen, hyvällä maulla oli koti sisutettu kaunista ja avaraa kuin pappilassa ainakin.