Eilen aamusta lähdimme ystävän kanssa suurelle kivelle käymään.
Hänen karvakorva kesäkarvassa mukana.
Melkoinen koukku.
Tänään on tuijoteltu auringon pimennystä, minun taidoilla ei riitä kuvaamaan lasin läpi ja aikaa ei ollut ohjeita hakea kuvaukseen.
Lapsena oli täydellinen aurigonpimennys, vuotta en enään muista mutta 1961 - 1965 välillä se oli. Koko koulu tummennettujen lasien läpi tiirailtiin, kynttilän liekillä lasit tummenettiin. Tunnelma on jäänyt hyvin mieleen, oli hiljaista vaikka isossa koulussa meitä oli paljon ja valo oli ihmellinen lapsen mielestä, linnut vaikeni täysin.
Kommentit