Kävelyn tein suolikkaalle kun ei millään kauniina iltana malttanut olla sisällä.

Mansikan rönsyt roikkuu rentona jyrkänteen seinämällä.

 

Tässä jo puutarhassa.

Eipä vainenkaan lannistunut vadelmat vaikka ne jäi sen suuren kuusen alle tapanina. Oli ne aika vänkkyröitä ja marjat kasvoi melkein maassa, leikoin ne varret jo pois, uusi tämänkesän kasvusto komiasti kasvaa uudelleen tuettuna. Kiviaidan takaa näkyy keijun metsää se pitää sopivassa iltavalossa joskus kuvata.

 

Hirveä rytökasa oksista jäi tuonne jo naapurin puolelle.

 

Sydämmen muotoisen pahkan kuvasin pellon laidan puusta, vasten valoa on tumma sävytteinen.

Kuvaan uudelleen kun on lunta jos paremmin onnistuu.