Kuvasin ikkunan rakosesta, postiluukulla kävin mutta en kaenpana. Ilma olisi mitä kaunein pitkästä aikaan aurinkoa ja kuiva keli. Tiellä ei ole hiekanmurustakaan, vaikka olen kertonut isäsännälle, etten saa kaatua tänä talvena. Mies soitti työstä ettet saa menä ulos kaatumaan, jos tielle ei saada hiekkaa niin tule minulle todella tylsä ja pitkä talvi.

Sairaalaan lähtö oli merkillinen, ensimäinen kunnolla liukas  märkä ja keli, olin tilannut kela taksin aamuksi valmiiksi. Kujettaja soitta minulle 6.15 ettei hän ole unohtanut, vaan on kylätien päässä luisumassa perä ojaan. Minä herätteleen puhelimella hiekoittaja, vaan eipä herää. Hetken tuumaus, lähdin vesisateessa kylätien liitymään matkaa 0,5 km, matkalla herätin hiekoittaja. Kävelen taksille ja kas kohta tulee hiekkoittaja kävellen perässä aatelkaa tyhjin käsin, kuljettaja kantaa lähitalosta muovikassilla hiekka pyörän alle. Vielä hiekoittaja ivallisella äänellä huomautti kitkarenkaista, olin jo kertonut kuljettajalle että olin varranut 15min ylimäärästä aikaa, niin hän kipsahti lampun valossa näyttään jotta nastat on autossa alla. Tämmöistä kiusaa meillä päin harrastetaan.

Suuri kiitos sille lähinaapurille kenen kasasta kujettaja sai hakea hiekkaa.