Nykypäivänä lapsia varotellaan kaikesta, ei saa kivetä puihin kiville ym, vara varo! Minusta lapsen pitää saada kokeilla rajojaan leikin muodossa, meillä tuo köysirata tarjoaa melkoiset rohkeus kasvatus kertoimet.

Pienempinä, silloin jo kuljimme kävellen kiipeilyyn sopivat kohdat, nimeltään salapolkuja. Isä kun tuli hakeen heitä niin ihmettelin missä sakki viipyy kun ei kuulu sisälle. Menin katsomaan niin siellä mentiin peräperää kaikki kolme, tontin rajoja ja minun sanoja kerraten, kukat näitä ei saa pistää suuhun ne on myrkyllisiä, ja rajat kiviaidan takana on naapurin puolta. Tästä salapolkua saa kulkea ylös mutta justa ei saa.

Kumma kyllä ei mitää vahinkoa ole sattunu ja kuitenkin aina näillä kalliolla kiikutaan. Tietty säännöt on juosta ei saa ja köyteen mennään yksi kerrallaan.

Kaikkineen perjantaista, sunnuntaihin aika lasten kanssa oli mukavaa. Matkalla äidin kanssa tapaamiseen, molemmat kertoi oli mukava kun mun mies oli kotona ja mukana retkellä ja kaikessa mitä touhutiin. Äiti taas totes että kilvan kerrotaan mitä mummulla tehtiin.