Sunnuntaina 25.9 lähdimme,  yön retki ja paluu 26.9 maanantaina, kulta käveli tuntipalkalla,  ylityön vapaa käytössä. Kotoa on matkaa n,200 km HMLn kautta / suunta. Ei turha ajomatka nautimme taas kerran itsemme väsyttämistä.

 

Silta alkutaipaleella on kuin portti poluille, minun oma kantaja siellä jo kiiruhtaa.

 

Ei nuo kantamukset oikein tasan mennyt, pienin reppu 6,6 kg isorinkka kuulemma painoi tarpeeksi.

 

Vahterjärvellä pidettiin lepotauko, tästä jatkoimme uutta polkua kohti kalalahtea.

 

Alamäessä oli pienen talon kokoinen kiven järkäle, kivellä oli oma pieni metsä päällä.

 

Illan pimentyessä tujoteltiin alati muuttuvia tulen liekkejä.

 

Aamulla kuudelta saarista ei ollut tietoakaan, myöhemmin usva lipuu vasemmalle melkoista vauhtia.

 

Päivä kirkastuu, aurinko tervehtii meitä.

Kalajärven laavussa nukuttiin, se sijaisee kallioden päällä, alas rantaan jyrkkä lasku. Muutenkin on isojärvellä kiviset maastot. Aijemmin koettu, teltassa nukkuen kylkien alla joka mukura tuntuu.

 

Ei varmaankaa ketään kotona, majavanpesän  päälinen kasvaa jo koivua.

 

Viitoitus johtaa perille, näitä onkin paraltu viimekäynnin jälkeen. Hyvä retki mutta oma sänky ja patja tuntui kuin olisi nukkunyt höyhenillä.

Laavun alla käy kortteeraamassa jokin eläin, heräsin siihen että selkäkarvat laahas pohjalautoihin.