Pitkästä aikaa kävelin tutulle järvelle suolikkaalle.

Suoperäiset rannat ruskan väreissä.

 

 

 

 

Levähdän tuolla vanhan veneen perätuhdolla, venellä ei enään soudella on jo puhki.

Tässä järven rannassa on jotain mikä pitää nähdä livenä, ehkä tää erämaan tuntu missä saan tankattua erä kaipuun. Tuolla puuston takana kallioilla kulkee polku tämän pitkän järven toiseen päähän missä talviturkin heitin alkukesällä.

 

 

Lähellä kotia yritin kuvata lehtisadetta, mutta tulos ei niin hyvä. Lehtiä tuli tuohon tien ylle paljon enemän kun kuvaan.

Kuva on mielestäni kiva, kun lehdet tarkentui linssiin, niin tausta jäi hämyiseksi mikä tekee tiestä tunnelmallisen.

Mäki on oikea läähätys mäki sitä jatkuu selkäni takana vielä pitkään.