Lauantai tuli katsottua naapuri valtion satuhäät. Mies sanoi että ihan tottako katsot häät, mutta tuli itse kuitenkin pois siihen mennessä pyörälenkiltään ja kaiken tujotteli mitä minäkin. Jukolaa vielä kuuneltiin yläkerrassa niin kauan kunnes uni voitti. Aikonaan suunistin itsekin ja voin hyvin eläytyä tunnelmaan, nyt olisi ollut hyvä tilaisuus käydä paikalla kun oli sopivan lähellä mutta sade niin ei lähdetty katsomaan paikan päälle.

Päivällä kiersin kameran kanssa kukkia kuvaillen, se on sellainen miniretki tuonne alapihalle. Tänne ylös ei mitään isoja perena penkkije mahdu. 

Kylvin joku vuosi taakse päin kedon kukkas simeniä pienen kumpareen pääle ja nyt alkaa tuleen runsaasti useitä erilanlaisia kukkia.

 

Tämän alun nykäsin meren rannasta istutin ojan päähän ja on lihonut vuosi vuodelta komeaksi. Takana kurkkuytti rehottaa valtoimenaan.

 

Punapäivänkakkara.

 

Keisarinkruunut ja kohta siinä vieressä aukee pionit.