Pyörällä tietysti.

 

  

Polku kapeni, mutta vielä hyvin ajettava.

 

Luonnonsuojelu alueksi haettu kaksi metsälampea, niitä erotti harju missä ilvespolkua kulki, siellä osalla jouduin jo pyärää työntään. Molemmissa lammissa kasvoi valkeita lumpeita.

 

Näitä en olisi halunut nähdä kauniin polkuni varella. Kummalista että jaksetaan täysinä kantaa mutta kuoria ei enään huolita mukaan, roskaa ei kuulu meille ajattelu näyttää täälläkin olevan vallalla. Minulta ei saa anteeksi vaikka kuinka kauniisti asettaa polun viereen. 

 

 

Suurelta osin korpea Hämeessä Ilvesreitti kulkee ja näin kainiita maisemia halutaan merkata tavaralla mikä ei koskaan maadu.

 

 

Kalaton toinen kahdesta, täällä olin uimassa nakuna.

 

Tie lopulta selkeni ennen pikitietä, tässä ollaan jo lähellä möksää.